Usko ja tiede

Tieteenfilosofian mukaan perimmäiset kysymykset edellyttävät uskoa ja usko tarvitsee tietoa, sillä tieto ilman uskoa ei aktivoi tutkimusta (hypoteesit). Tieto ja usko ovat välttämättömiä niin arkielämässä kuin tieteellisessä tutkimuksessa, eikä tiedekään voi toimia ilman näitä molempia. Täten tärkeimpiä kysymyksiä lieneekin, millaiset ovat uskomme perusteet? 

Ihminen on kautta aikojen kaivannut ja etsinyt vastauksia suuriin kysymyksiin:

• Onko Jumalaa olemassa?

• Voiko Raamattuun luottaa?

• Mistä ja miksi maailmankaikkeus, aine, energia ja luonnonlait sekä niiden Informaatio ovat syntyneet?

• Miten elämä on saanut alkunsa?

• Miten eri kasvi- ja eläinlajit ovat kehittyneet?

• Mitä on ihmisen tietoisuus ja mistä se on syntynyt?

• Kuka ja mitkä tapahtumat ovat määritelleet universaalit arvot?

Uskonpuhdistuksen jälkeisessä tieteen vallankumouksessa (1500-1700) Juutalais-kristillisen teismin rooli oli keskeinen. Raamatun tarjoamia merkittäviä lähtökohtia olivat mm. järjestelmällisen universumin mielekäs tutkimustyö luotettavan järjen avulla, Jumalan ja luonnon erottaminen ja luonnon kokeellisen tutkimisen mahdollistuminen sekä langenneen ihmisen tutkimusmotiivien kriittinen ja avoin tarkastelu. Tieteen vallankumous onkin juutalais-kristillisen teismin hedelmää. Silloiset tiedemiehet olivat valtaosin kristittyjä kreationisteja. He saivat innostuksensa Raamatusta, jossa mainitaan mm. kaiken alku, luonnonlait ja aika-avaruusulottuvuuden vaihtelut (taivaiden levittäminen, ’alkuräjähdys’) sekä kehotukset tutkia luontoa (yleinen ilmoitus). Raamatun merkitys ihmisarvolle sekä vaikutus mm. oikeus- ja hyvinvointivaltion kehittämisessä on ollut korvaamaton. Arvoja tai moraalia ei voi johtaa tieteestä eikä perustella evoluutiosta, kuten sosiaalidarvinismi on murheellisesti osoittanut. Teologian mukautuminen naturalismin ja evoluution harhoihin rapauttaa ihmiskuvan.

Pitkälti 1700 -luvulle asti pidettiin varsin selvänä erityisilmoitusta luomisesta, jossa Jumala on kaiken takana. Sittemmin yhteiskunnalliset ja filosofiset murrokset nostivat tavoitteekseen myös ’jumalattoman’ selitystarpeen kaiken alulle.

Täten jo antiikin aikoina syntynyttä ajatusta evoluutiosta alettiin kehittelemään laajemmin. Darwinin julkaisema kirja lajien kehittymisestä (1859) nousi sen aikaiseksi perustaksi evoluutioajattelussa, joskin sitä edelsivät monet tarkoitushakuiset pyrkimykset Raamatun arvovallan vähättelystä ja varsinkin luomiskertomuksen ja vedenpaisumuksen mitätöinnistä. Aluksi darvinismi perustui (lajien sisäiseen) muunteluun sekä luonnonvalintaan. Koska varhaisdarvinismi on falsifioitunut Darwininkin määrittämien tekijöiden mukaan (fossiilit eivät todistaneetkaan sekä palautumattomia monimutkaisia rakenteita on löytynyt useitakin, joita ei voi kehittyä hitaasti vaiheittain), keskityttiin jälkidarvinismissa perimän geneettisen informaation muuttamiseen mutatoimisen kautta. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut edes laboratorioissa (älykästä suunnittelua), sillä DNAn geneettisen informaation mutaatiot eivät ole tuottaneet tarvittavaa uutta rakenne- tai toimintatietoa. Lisäksi eliöiden rakennekaava ei edes sijaitse DNA -molekyylissä.

Naturalismi ja evoluutiousko ovat palauttaneet magian tieteeseen, sillä universumin, elämän ja ihmisen synty ovat niiden ulottumattomissa. Evoluution myötä häviää myös elämän tarkoitus. Vuosimiljardit ovat evoluutiouskolle välttämättömiä, sillä kukapa voisikaan uskoa mittavien ja monitasoisten integroitujen muutosten syntyneen muutamassa tuhannessa vuodessa. Ne juontavat juurensa 1700-luvun harrastelijageologien epätieteellisistä päätelmistä. Radio-metrisissäkin menetelmissä on havaittu vakavia puutteita eikä johtofossiilikaan kerro luotettavaa ikää. Historiaa onkin monin keinoin väännelty evoluutioon sopivaksi alkuhetkistä lähtien.

Luonnontiede ja paleontologia eivät tunne evoluutiota, sillä sen aukot ovat jääneet täyttymättä. Väitteet raamatunhistorian virheellisyydestäkin ovat vailla perusteita. Raamatun tapahtumat on ankkuroitu historiaan saaden tukea mm. historiantutkimuksesta, arkeologiasta ja genetiikasta.

Jos meitä ei alussa luotu Jumalan kuvaksi, niin mistä lankesimme? Jos ei lankeemusta, niin miksi Lunastaja?

Martin Stenberg (FT; VTM)